Hoito ja kuntoutus
Kymmenen kysymystä nielemisvaikeuksista
2.4.2025Yli puolella aivoverenkiertohäiriön sairastaneista on nielemisvaikeuksia eli dysfagiaa, mutta moni myös kuntoutuu spontaanisti oireistaan. Mistä apua ruokapöytään, jos nielemisvaikeudet jatkuvat? Puheterapeutti Mikko Paju vastaa kysymyksiin.
Ongelmanratkaisu voi vaikeutua AVH:n jälkeen
23.1.2025Tiedonkäsittelyn vaikeudet näkyvät monissa arkisissa tilanteissa, ja ne saattavat hämmentää sekä sairastunutta että läheisiä.
Afasia on monelle tuntematon
8.8.2024Keskustelukumppanin selkeä puhe ja rauhallinen tilanne auttavat, kun afasia on vienyt kyvyn puhua tai ymmärtää muiden puhetta. ”Anna aikaa” on tärkein neuvo.
Uusia oivalluksia luontokurssilta
1.12.2023Toisten AVH:n sairastaneiden kohtaaminen opetti lempeyttä omaa sairastumista ja itseä kohtaan. Kurssi antoi myös lisää rohkeutta luonnossa liikkumiseen.
Vaali vanhoja ja luo uusia ystävyyssuhteita
29.9.2023On luonnollista, että AVH:n jälkeen olo voi tuntua yksinäiseltä. Aivoliiton psykologi vinkkaa, miten pidät kiinni vanhoista ystävistä ja saat uusia.
Itsemyötätunto on vahvuus, ei heikkous
29.9.2023Itsemyötätuntoinen ajattelu tuo mukanaan hyvinvointia ja tyytyväisyyttä. Tätä taitoa voi myös harjoitella.
Tuhansittain pelastettuja ihmishenkiä
26.5.2023Kun maailmankuulu aivokirurgi Juha Hernesniemi lopetti leikkaamisen, mielen päälle jäi lukemattomien onnistumisten ohella syyllisyyden taakka. Virheet vaivaavat, mutta potilaiden kiitokset valavat uskoa siihen, että omalla työllä on ollut merkitystä.
Lääkitystä ei pidä lopettaa itse
26.5.2023Aivoverenkiertohäiriön jälkeen moni saa loppuiän kestävän lääkityksen. Käyttöä ei tule lopettaa omin päin.
Tutkimus: Laulaminen auttaa kuntoutumaan
3.3.2023Helsingin yliopiston tutkimuksen mukaan lauluun perustuvalla ryhmämuotoisella kuntoutuksella on mahdollista tukea AVH:n sairastaneen kommunikaatiota ja lisätä sosiaalista aktiivisuutta.
Vasemman puolen huomiointia eli neglectiä voidaan kuntouttaa
3.3.2023Neglect-oiretta voidaan lievittää moniammatillisella kuntoutuksella ja omaisten ohjaamisella. Lisäksi voidaan opetella korvaavia toimintatapoja.
Tulevaisuuden kuntoutuksessa digitalisaatiolla on tärkeä rooli
3.3.2023Tulevaisuudessa yhä useampi AVH:n sairastanut toipuu oireettomaksi tai hyvään kuntoon. Kuntoutuksen tarve kuitenkin säilyy väestön ikääntyessä, ja sen merkitys myös kansantaloudelle on hyvin keskeinen.
Lepo edistää kuntoutumista
28.11.2022Liian pitkäkestoinen toiminta ilman taukoja voi aivoverenkiertohäiriön jälkeen johtaa nopeammin väsymiseen. Lepohetkiä ja taukoja kannattaakin malttaa ottaa riittävän usein.
TYÖOTE-toimintamallilla tukea AVH:n sairastaneelle
28.11.2022TYÖOTE-toimintamallissa työterveyshuolto tukee erikoissairaanhoidon toimintaa työkyvyn arvioinnin ja työhönpaluun järjestelyiden siirtyessä työntekijän omaan työterveyshuoltoon. Aivoverenkiertohäiriön sairastanut hyötyy yhteistyöstä.
Uusi tekniikka auttaa eteisvärinän todentamisessa
28.11.2022Eteisvärinän havaitsemiseen on tarjolla erilaisia kotikäyttöön tarkoitettuja laitteita ja sovelluksia. Parhaimmillaan ne voivat nopeuttaa merkittävästi rytmihäiriön diagnosointia ja hoidon aloitusta.
AVH:n jälkeisiin ravitsemusongelmiin kannattaa hakea apua
27.9.2022Muutokset toimintakyvyssä voivat aiheuttaa ongelmia ravitsemuksessa. Riittävä ravintoaineiden saanti on tärkeää turvata.
Rohkeasti liikkeelle
23.9.2022Aivoverenkiertohäiriön jälkeen voi lähteä liikkeelle heti kun se itseltä onnistuu. Kevyt arkiliikunta sopii kaikille.
Yhteys muiden kanssa voi löytyä harjoittelemalla
10.8.2022Aivojen kuormituksen ja levon välisen tasapainon etsimistä, oireiden tunnistamista ja tasavertaista yhteyttä muiden kanssa. Näitä asioita opetellaan Keho ja mieli -kurssilla Turussa.
Kuvantaminen voi auttaa kuntoutuksen kohdentamisessa
6.5.2022Aivomagneettikäyrä saattaa tulevaisuudessa yleistyä osaksi AVH-kuntoutujien tutkimuksia. Sitä hyödynnetään jo runsaasti esimerkiksi epilepsian hoidossa.
Aikuiset eivät saa riittävästi puheterapiaa
6.5.2022Liian vähäinen puheterapia sulkee afasiaa sairastavat neljän seinän sisälle.
Kevein askelin kesään
6.5.2022Hyvin hoidetut ja terveet jalat ovat pohja kaikelle liikkumiselle. Poimi tästä helpot jalkojenhoitovinkit, joista hyötyvät sekä aivoverenkiertohäiriön sairastaneet että kaikki muutkin.
10 kysymystä aivoverenkiertohäiriön uusiutumisesta
3.3.2022Parhaiten AVH:n toistumisen todennäköisyyteen voi vaikuttaa ottamalla lääkkeet. Uusiutumisen pelon ei tarvitse antaa hallita elämää.
Työkokeilu antaa arvokasta tietoa
26.11.2021Vakavan sairauden jälkeen tuki on usein tarpeen paluussa työelämään. Työkokeilu on turvallinen tapa tutkia omaa työkykyä.
Nuoren aivoinfarktin syy jää usein tuntemattomaksi
26.11.2021Nuorten aivoinfarkteista opitaan koko ajan uutta. Vielä tällä hetkellä sairastuminen vie jopa joka toisen työelämän ulkopuolelle.
Tupakointi ja korkea verenpaine lisäävät aneurysman vuotoriskiä
26.11.2021Valtaosa aivovaltimopullistumista ei aiheuta milloinkaan haittaa. Tupakoinnin lopettaminen ja verenpaineen tehokas hoito vähentävät vuodon todennäköisyyttä.
Näkymätön kognitiivinen oire on syytä tunnistaa
26.11.2021Moni AVH:n sairastanut kärsii erilaisista kognitiivisista oireista, jotka ovat muille näkymättömiä. Näkymättömien oireiden tunnistaminen ja kuntouttaminen on tärkeää sairastuneen kokonaisvaltaisen elämänlaadun kannalta.
Resilienssi – aivoverenkiertohäiriöstä selviytymisen taito
26.11.2021Moni AVH:n sairastanut elää hyvää elämää monista muutoksista huolimatta. Miksi toiset selviytyvät vaikeista tilanteista ja voiko siihen itse vaikuttaa?
”Möhkön henki” pitää kokea
26.11.2021Aivoliiton järjestösuunnittelija Risto Lappalainen on kokenut konkari luontolomilla ja -kursseilla. Yhä edelleen Mantan Luontopalveluiden esteettömyys, kaunis luonto ja aito ihmisten kohtaaminen lämmittävät mieltä.
Eväitä arkeen kuntoutuskurssilta
26.11.2021AVH-kuntoutuskurssin tavoitteena on vahvistaa jokapäiväistä toimintakykyä. Ryhmäläisten keskinäinen vertaistuki on tärkeä osa kurssin antia.
AVH:n jälkeiseen kipuun saa apua
26.11.2021AVH:n jälkeisen kivun kanssa ei kannata jäädä yksin, sillä apua on saatavilla. Lääkehoito, fysioterapia ja omasta kunnosta huolehtiminen auttavat selviytymään kivun kanssa.
Väsymysoire on yleinen AVH:n seuraus
26.11.2021Moni kamppailee sairastumisen jälkeen väsymysoireiden eli fatiikin kanssa. Oireet ovat moninaisia ja niiden taustalla on erilaisia syitä.
Katso minut ehjäksi
26.11.2021Aivoverenkiertohäiriön (AVH) sairastaminen pysäyttää ja repäisee ihmisen irti arkirutiineista. Sen seurauksena moni asia on muutoksessa ja vaatii uutta tarkastelua. Seksuaalisuus ja parisuhde kuuluvat näihin asioihin.
Vanha tuttu, mutta uudenlainen
26.11.2021Aivoverenkiertohäiriön myötä koko elämä voi mennä uusiksi. Sekä sairastuneen että läheisten on hyvä tiedostaa, että käyttäytymisen ja tunne-elämän muutokset johtuvat monista eri syistä.
Hahmottaminen kateissa – näin harjoitat kadonneita taitoja
26.11.2021Aivoverenkiertohäiriöt tuovat usein mukanaan hahmottamisvaikeuksia. Niiden myötä hankaloituvat esimerkiksi liikkuminen, sosiaaliset suhteet ja ajan hallinta. Hahmottamisongelmia voi kuntouttaa, ja harjoittelemalla arjesta tulee helpompaa.
Vakava sairaus muuttaa perheen taloutta
26.11.2021AVH-kuntoutujan on mahdollista hakea monenlaista taloudellista tukea. Apua tukiviidakkoon saa sosiaalityöntekijältä.
